top of page

You can read my B.A. thesis from here

ENG

Title: The use of the rya technique in clothing: 1960–2017

Subject: Craft science

Abstract:

The aim of this qualitative research was to study rya technique’s use in clothes between the 1960s and 2017. Rya is a Nordic craft technique that is traditionally seen as a wall hanging or a rug; but in fact, it was originally used as an utility article rather than a decorative textile. It was only later that it was recognized as a valued art textile. The Vikings for instance replaced their furcapes with rya because of its practical value but now it is used in clothing more for its aesthetic qualities. Studies so far have focussed exclusively on rya’s most well-known use as a decorative article therefore leaving a vacuum in the literature. The current study fills that gap by taking a different perspective on rya as a technique that adds another level to clothes.

The current study was undertaken using content analysis based on 25 visual data on clothing items that used the rya technique. This secondary data was collected from a few books, but mostly from the internet using sites like Google, Pinterest and Instagram. The analysis was done by grouping the data into themes that emerged through the researcher’s observation. The themes were rya’s location, composition, patterning, design and colour as well as pile’s density, length, yarn’s spiral grain and the item’s date.

Rya technique was used in a variety of clothe types but mostly in jackets. As a decorative technique, it was mostly placed on the whole garment rather than just as a detail. Usually, it was multi-coloured, adding a multi-dimensional effect to the clothing article. Natural and abstract shapes were more common than geometrical and performative shapes. The most unusual clothing article with rya technique was a bodysuit which demonstrated rya’s versatility and creative application to any kind of clothing if desired. The findings of this study indicate that rya has tremendous possibilities as a design technique for adding unique texture to clothes due to its three-dimensional characteristics. With this technique, it is possible to design interesting details to clothes that would rather appear somewhat plain, for example to a minimalistic shirt’s sleeves. Although more studies need to be done in order to establish rya technique’s use in clothes, the findings of this study is important as it adds another dimension to the literature and points the way to further research on the topic.

 

 

FIN

Otsikko: Ryijytekniikan ilmeneminen vaatteissa 1960-2017

 

Aine: Käsityötiede

Tiivistelmä:

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä tavoin ryijytekniikkaa ilmenee vaatteissa vuosina 1960−2017. Tutkimuksen tarkoitus on näyttää, miten tätä perinteistä käsityötekniikkaa voidaan soveltaa totutun seinätekstiilin sijaan osana vaatetta. Tavallisimmin ryijystä puhuttaessa mieleen tulevat koristetekstiilit, mutta sen alkuperäisenä tehtävänä on ollut käyttötekstiilinä oleminen ja sittemmin siitä on kehittynyt arvostettu taidetekstiili. Muun muassa viikingit korvasivat turkisvaatteensa ryijyllä, joka oli monella tapaa käytännöllinen, mutta nykyään ryijyä käytetään vaatteissa lähinnä esteettisistä syistä. Perinteisestä ryijystä itsessään on tehty lukuisia tutkimuksia, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt ryijyn käyttö vaatetuksessa.

Tutkimus perustui kuvallisen aineiston sisällönanalyysiin ja se toteutettiin laadullisella tutkimusotteella. Tutkimusaineisto koostui 25 kuvasta, jotka toimivat representaatioina tutkimuskohteesta eli vaatteista, joissa ryijyä ilmeni. Kuva-aineiston hankinnassa hyödynnettiin useampia verkon kuvapalveluita, kuten Googlea, Pinterestiä ja Instagramia. Osa aineistosta löytyi kirjallisuudesta. Datamatriisitaulukon avulla tutkimusaineisto jaettiin teemoihin ja analysoitiin. Teemat olivat ryijyn sijainti, sommittelu, kuviointi, aihe ja väritys sekä nukan tiheys, pituus, langan kierteisyys ja vaatteen valmistusajankohta.

Ryijytekniikkaa ilmeni vaatteissa monin eri tavoin, mutta eniten sitä ilmeni takeissa. Enimmäkseen ryijyä oli käytetty koko vaatteen pinta-alalla yksityiskohtien sijaan. Suuremmaksi osaksi ryijynukka koostui useammasta väristä ja aiheet olivat enemmän luonnonmukaisia ja abstrakteja kuin geometrisiä tai esittäviä. Erikoisin vaatekappale, jossa ryijytekniikkaa ilmeni, oli body, joka toimi loistavana esimerkkinä siitä, miten ryijyä voidaan soveltaa monimuotoisesti. Tutkimustuloksien perusteella voimme päätellä, että ryijy soveltuu vaatteisiin visuaalisena tehokeinona, koska sillä saadaan näyttävää kolmiulotteista tekstiilirakennetta, jonka ilmeeseen voidaan vaikuttaa nukan eri ominaisuuksilla. Kyseisellä tekniikalla saadaan mielenkiintoisia yksityiskohtia muuten pelkistettyyn vaatteeseen, esimerkiksi muilta osin minimalistisen paidan hihoihin. Vaikka aiheesta tarvitaan vielä lisätutkimuksia, tämän tutkimuksen tulokset luovat arvokkaan pohjan jatkotutkimuksia varten ja laajentavat tietoa ryijyn eri käyttömahdollisuuksista.

bottom of page