You can read my M.A. thesis through this link.

ENG

Title: Colour and its semiotic significance in Finnish rya rugs 1779–1979

Subject: Craft science

Abstract:

The aim of this qualitative research was to study how colours are used in Finnish rya rugs and the semiotic meanings they communicate through the rugs. Throughout history, colours have played important and meaningful roles in textiles. This also applies to rya and it is seen as a significant aspect of Finnish rya tradition. The three dimensional texture of rya provides fascinating possibilities of colour usage. Rya is a Nordic craft technique that is traditionally seen as a wall hanging but it was originally used as an utility article rather than a decorative textile. It was only later that it was recognized as a valued art textile with its richness of colours.

 

The current study was undertaken using semiotic visual analysis based on visual data on ryas. 48 secondary data was collected from the literature of this field. The artefacts were divided into three historical eras which were; decorative ryas (1779–1898), interior ryas (1899–1939) and art ryas (1940–1979). The analysis utilised a colour analysis framework developed by the researcher based on Itten’s seven colour contrast scheme and themes that emerged from the researcher’s own observation of the current study using ATLAS.ti. The framework can also be applied to other textiles colour research.

 

Red ryas were most common in the beginning, after which beige and brown took over. In the latest era, after the Second World War blue emerged as a popular newcomer in addition to previously preferred red and brown. At first the colours were sharp, distinct, graphical and performative but colour usage most drastically changed in the latest era as the colours became increasingly artistic, free-formed and abstract. The colour areas grew larger and the hues became darker even though white was found increasingly. The early rya consisted of a high hue contrast which was notable as popularity in red-green complementary contrast combination became evident. Even though the hue contrast became more subdued later, the size of the hue chart became larger. The first era’s colours symbolized the owner’s social position and the power of church whereas in the mid era colours symbolized nationalism, modernization and the appreciation towards visual art. In the latest era, colours symbolized more, the designer’s artistic expression and psyche as well as upturn and advanced chemical industry after the war. The findings of this study indicate that colours were heterogenic and were clearly employed to represent the specific era and its cultural signifance in the society the item was made. The study is significant as it highlights the importance of colour in ryas as previous studies have paid much less attention to the aesthetics of colours.

Research funded by:

SLS eli Svenska litteratursällskapet i Finland myönsi Ama Esselin käsityötiede ja ryijy pro gradu -tutkielmalle apurahaa.
Kalevala koru eli Kalevala korun kulttuurisäätiö myönsi Ama Esselin käsityötiede ja ryijy pro gradu -tutkielmalle apurahaa.

 

 

FIN

Otsikko: Värit ja niiden semioottiset merkitykset suomalaisissa ryijyissä 1779–1979

Aine: Käsityötiede

Tiivistelmä:

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä ja miten värejä on käytetty suomalaisissa ryijyissä ja mitkä ovat olleet värien semioottiset merkitykset. Värit tekstiileissä ovat olleet tärkeitä ja merkityksellisiä kautta historian. Näin on ollut myös ryijyissä, jotka ovat pitäneet sijansa suomalaisessa käsityöperinteessä. Ryijyjen kolmiulotteinen pintarakenne tarjoaa kiehtovia värien käyttömahdollisuuksia. Ryijy on villasta valmistettu pitkänukkainen, pohjoismaissa arvostettu perinnetekstiili, joka on vuosikymmenien ajan koristanut useimmiten seiniä. Alun perin ryijyä on käytetty lämmityspeitteenä, ja sittemmin se on kehittynyt käyttötekstiilistä värikylläiseksi taidetekstiiliksi.

 

Tutkimuksen pääote on laadullinen ja menetelmänä käytettiin semioottista kuva-analyysiä. Tutkimusaineisto koostui 48 ryijyvalokuvasta, jotka kerättiin alan tutkimuskirjallisuudesta. Ryijyt jaettiin teorian ohjaamana seuraaviin aikakausiin: koristeryijyt 1779–1898, sisustusryijyt 1899–1939 ja taideryijyt 1940–1979. Aineiston teemat luokiteltiin Ittenin määrittelemän seitsemän värikontrastin avulla. Kontrastit yhdistettiin aineistosta esiin nousevien teemojen kanssa. Näin luotiin värianalyysirunko, joka on sovellettavissa myös muiden tekstiilien värien tutkimiseen. Analysoinnin apuna käytettiin ATLAS.ti-ohjelmaa.

 

Punavaltaiset ryijyt olivat suosittuja koristeryijyissä, joiden jälkeen ryijyissä näkyi myös ruskea- ja beigevaltaisuutta. Pula-ajan jälkeen suosioon nousi puna- ja ruskeavaltaisuuden rinnalle sinivaltaisuus. Aikaisemmin värit olivat teräviä, erottuvia, graafisia ja esittäviä, mutta moderneissa ryijyissä siirryttiin maalaukselliseen, abstraktiseen ja vapaaseen värien käyttöön. Värialueet laajenivat ja värisävyt tummuivat, vaikka valkoista oli löydettävissä yhä enemmän. Aikaisemmissa ryijyissä värisävykontrasti oli voimakas, mistä hyvänä esimerkkinä toimii komplementtikontrastiltaan voimakas suosittu punavihreä yhdistelmä. Vaikka vä-risävykontrasti kehittyi hillitymmäksi, käytetty värisävykartta oli laajempi. Ensimmäisen kauden ryijyjen värit symboloivat omistajansa yhteiskunnallista asemaa ja kirkollista valtaa, seuraavan kauden värit taas voimistunutta kansallismielisyyttä, modernisoitumista ja kuvataiteellista heräämistä. Viimeisen kauden värit symboloivat sodan jälkeistä nousukautta ja kehittynyttä kemianteollisuutta sekä suunnittelijansa taiteellista ilmaisun vapautta ja yksilöllistä sielunmaisemaa. Tutkimustulokset osoittavat, että värejä ryijyissä esiintyi heterogeenisesti ja että värien käyttö oli selkeästi yhteydessä ajanjaksoonsa. Tutkimuksella on arvokas paikka suomalaisen ryijytutkimuksen kentällä, koska värejä ryijyissä on aiemmassa tutkimuksessa käsitelty vain vähän.

Kalevalaisten naisten liitto myönsi Ama Esselin käsityötiede ja ryijy pro gradu -tutkielmalle apurahaa.